Kohti Nollavisiota: Tiedon avulla tehokkaampia turvallisuustoimia

Tieliikenne on kuolemilla mitattuna liikenteen keskeisin turvallisuushaaste – vuosittain teillä kuolee noin 200 ja loukkaantuu vakavasti ainakin tuhat henkilöä. Tieliikenteen nollavision kunnianhimoisena välitavoitteena on puolittaa nuo lukumäärät vuoteen 2030 mennessä. 

Valtionhallinnossa liikenneturvallisuuden kehittämistä määrittää vuosille 2022–2026 tehty liikenneturvallisuusstrategia. Sen jalkautumista käytäntöön tuetaan yli sadalla erillisellä toimenpiteellä.  

Liikenneturvallisuuden parantaminen onnistuu parhaiten silloin, kun suunnitelmat ja toiminta pohjautuvat tietoon. Kun vakavia onnettomuuksia halutaan vähentää, tarvitaan laadukasta tietoa aiemmista vastaavista onnettomuuksista. Meillä Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuinen onnettomuustietovaranto, sillä kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet tutkitaan perusteellisesti.  

Onnettomuustutkinnasta vastaavat alueelliset tutkijalautakunnat, jotka aloittavat työn jo onnettomuuspaikalla. Siellä arvioidaan erilaisia tilanteen syntymiseen vaikuttaneita tekijöitä, ja esimerkiksi liikenneinfraan liittyvät turvallisuuspuutteet pyritään informoimaan viranomaisille nopealla aikataululla, jotta vastaavat onnettomuudet voitaisiin jatkossa estää. Perusteellisen, eri näkökulmat huomioivan tutkinnan valmistuttua lautakunnat tekevät analyysin onnettomuudesta ja antavat erilaisiin havaittuihin riskitekijöihin kohdistettuja parannusehdotuksia.  

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tuottaa hallinnoimansa lautakunta-aineiston pohjalta säännöllisesti erilaisia raportteja, lausuntoja ja esityksiä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tuoreimmat teemaraportit OTI on julkaissut päihteistä, turvavyön käytöstä onnettomuuksissa sekä jalankulkijoiden, polkupyöräilyn ja lasten liikenneturvallisuudesta.  

Raporteista nousseet parannusesitykset on toimitettu toimenpiteistä vastaaville tahoille. Erityisesti jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parannusesityksissä on huomioitu lukuisia infrastruktuuriin liittyviä toimenpiteitä, joita ei nykyisestä liikenneturvallisuusstrategiasta löydy. Strategiaa olisikin jossain vaiheessa aiheellista päivittää, jotta myös liikenneinfran näkökulma voidaan ottaa siinä paremmin huomioon. 

Koska OTIn tiedot pohjautuvat konkreettisiin, onnettomuustilanteissa toteutuneisiin turvallisuuspuutteisiin ja niiden analysointiin, voidaan tiedon avulla toimenpiteitä kohdentaa tehokkaasti sinne, missä puutteita havaitaan. OTIn tuottama tieto muille toimijoille on korvaamatonta, vaikka tutkijalautakunnilla tai OTIlla itsellään onkin rajalliset mahdollisuudet arvioida erilaisten toimien kustannushyötysuhteita.  

Tiedon jalostaminen ja monipuolinen käyttäminen takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen liikenneturvallisuuden edistämisessä. Siksi on tärkeää hyödyntää tutkijalautakunta-aineistoa entistä laajemmin liikenneturvallisuustyössä, ja viedä eteenpäin niitä käytännön ehdotuksia, joita aineiston pohjalta tehdyt raportit ja parannusesitykset tarjoavat.  

Kalle Parkkari

Parkkari toimii liikenneturvallisuusjohtajana Onnettomuustietoinstituutissa 
X: @KalleParkkari