Onnettomuustutkinta valottaa kuolonkolarien taustoja − Ylinopeutta ajaneiden osuus turmakuljettajissa oli poikkeuksellisen korkea vuonna 2022

OTI-vuosiraportti 2022 kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on julkaistu. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportteihin kootaan tiedot valmistuneista onnettomuustutkinnoista, jotka sisältävät liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuottamaa tarkempaa tietoa onnettomuuksiin johtaneista syistä ja niiden ehkäisemisestä. Vuonna 2022 tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 189 kuolonkolaria, joissa kuoli 205 henkilöä. Ylinopeutta ajaneiden turmakuljettajien osuus kasvoi viime vuonna aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisen korkeaksi.

Kun ajonaikaiset sairauskohtaukset suljetaan pois, vuonna 2022 tapahtui 160 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 176 henkilöä. Menehtyneistä 146 henkilöä kuoli moottoriajoneuvossa. Jalankulkijoita menehtyi 17 ja polkupyöräilijöitä 11. Lisäksi sähköisillä kulkuvälineillä kulkeneita menehtyi kaksi. Vuonna 2022 onnettomuudet vähenivät kaikkiaan 32 onnettomuudella vuoteen 2021 verrattuna, jolloin kuolinonnettomuuksia tapahtui 221.

Ylinopeutta ajaneiden onnettomuuden aiheuttaneiden kuljettajien osuus on vaihdellut viime vuosina tyypillisesti 40–50 prosentin välillä. Vuonna 2022 vähintään 10 km/h ylinopeutta ajaneiden kuljettajien osuus nousi poikkeuksellisen korkeaksi, 59 prosenttiin. Valtaosa heistä ajoi yli 30 km/h ylinopeutta. Nuorten, alle 25-vuotiaiden kuljettajien osuus ylinopeutta ajaneista onnettomuuden aiheuttajista kasvoi vuonna 2022 edellisvuoteen nähden.

Erityisesti ylinopeudella ajaminen näkyi yksittäisonnettomuuden aiheuttaneilla kuljettajilla, joista 75 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 10 km/h. Yksittäisonnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa ei ole muita osapuolia.

− Reippaat ylinopeudet korostuvat entisestään kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Liikennevalvontaan tulee panostaa entistä enemmän näiden kitkemiseksi. Myös ajoneuvoteknisten keinojen, kuten nopeudenrajoittimien, hyödyntämistä tulee lisätä, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari peräänkuuluttaa.

Yleisimmät onnettomuustyypit vuonna 2022 olivat kohtaamisonnettomuudet ja suistumisonnettomuudet. Kohtaamisonnettomuuksia eli vastakkaisiin ajosuuntiin ajaneiden ajoneuvojen törmäyksiä oli 47 prosenttia onnettomuuksista ja tieltä suistumisia 32 prosenttia.

Kuolemaan johtaneen onnettomuuden vuonna 2022 aiheuttaneista kuljettajista 90 prosenttia ajoi henkilö- tai pakettiautoa. Onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 12 prosenttia ajoi vailla ajo-oikeutta.

− Kuolonkolarien taustalta paljastuu onnettomuustutkinnassa usein kuljettajan riskinottoon ja laajemmin ajateltuna myös muuhun elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Päihteet, mielenterveysongelmat, törkeä ylinopeus ja turvalaitteiden laiminlyönti näyttelevät isoa osaa, liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola kertoo.

Turvalaitteiden laiminlyönti yleistä kuolonkolareissa

Kolmannes kuolonkolareissa osallisena olleista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista ja matkustajista ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan 17 henkilöä olisi voinut selvitä hengissä, jos turvavyö olisi ollut käytössä. Lisäksi lautakunnat arvioivat, että 14 hengissä selvinnyttä henkilöä olisi selvinnyt vähemmillä vammoilla, jos vyö olisi ollut käytössä.

− Turvavyö on edelleen auton tärkein turvavaruste, turvatyyny tai mikään uusi teknologia ei auta, jos vyö ei ole kiinni ja ihminen ei pysy paikallaan ajoneuvossa, Sihvola huomauttaa.

Vuonna 2022 liikenneonnettomuuksissa menehtyi 11 polkupyöräilijää. Menehtyneistä pyöräilijöistä kaksi käytti kypärää. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan kuusi pyöräilijää olisi mahdollisesti voinut selvitä hengissä, jos kypärä olisi onnettomuustilanteessa ollut käytössä.

Rattijuoppojen osuus onnettomuuksissa kasvoi viime vuonna

Alkoholin vaikutuksen alaisena aiheutettujen liikenneonnettomuuksien osuus kasvoi vuonna 2022. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajoi kolmannes kuolinonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajoi 9 prosenttia ja ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden alaisena 15 prosenttia. Kaikkiaan päihtyneitä onnettomuuden aiheuttaneita kuljettajia oli 42 prosenttia, joista kolmannes sekakäyttäjiä eli kuljettaja oli käyttänyt yhtä aikaa alkoholia, huumeita tai lääkkeitä.

Vuonna 2022 ei tapahtunut yhtään päihtyneen moottoriajoneuvonkuljettajan aiheuttamaa jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaa. Liikenneonnettomuuksissa menehtyneistä polkupyöräilijöistä tankojuoppoja oli neljä. Menehtyneistä jalankulkijoista päihtyneitä oli kaksi.

Lumisella tai jäisellä kelillä tapahtui alle viidennes onnettomuuksista

Lumisella tai jäisellä kelillä tapahtui alle viidennes (18 %) kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuonna 2022. Kolmannes onnettomuuksista ajoittui kesäkuukausille.

− Monelle voi tulla yllätyksenä tieto, että kuolonkolarit eivät niinkään painotu haastaville talvikeleille, vaan kesäkuukausille. Talvella kuljettajat usein ajavat varovasti ja tyypillisemmin rytisee vain pelti, kesällä taas otetaan riskejä ja ajetaan kesäyössä päihtyneinä ilman turvavöitä, näin kärjistäen sanoen, Sihvola kuvailee.

Poimintoja tutkijalautakuntien antamista turvallisuuden parannusehdotuksista 2022

• Valvonta: Liikennepäihtymysvalvonnan tehostaminen ja kohdentaminen sekä ajallisesti että paikallisesti paremmin. Nopeusvalvonnan lisääminen ja kehittäminen.
• Päihteet: Alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille kuljettajille. Päihderiippuvuus tulee nähdä laajana, monialaisia toimia vaativana yhteiskunnallisena ongelmana. Liikenneturvallisuudenkin kannalta olennaista on päihdeongelmien tunnistaminen terveydenhuollossa, hoitoon ohjaaminen ja riittävät resurssit.
• Turvalaitteet: Turvavyön käyttöä varmistavan tekniikan yleistyminen ajoneuvoihin, kuten nopeudenrajoitin turvavyön ollessa auki ja turvavyömuistuttimet ja -hälyttimet.
• Kuljettajan tukijärjestelmät: Erilaisilla kuljettajaa avustavilla järjestelmillä varustettujen autojen osuuden kasvattaminen. Esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä, jalankulkijan ja pyöräilijän tunnistava varoitusjärjestelmä sekä ajonopeutta rajoittava järjestelmä.
• Liikenneympäristö: Reuna- ja keskikaiteiden asentaminen törmäyksien estämiseksi ja niiden seurauksien lieventämiseksi.
• Jalankulku ja pyöräily: Jalankulku- ja pyöräteiden rakentaminen niiden puuttuessa ja olemassa olevien järjestelyjen osalta turvallisuuden varmistaminen erityisesti tien ylityspaikoissa mm. näkymiä parantamalla.

Taustatietoja

Vuonna 2022 tutkittiin 29 sellaista kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Onnettomuuksista 22 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 6 pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia. Lisäksi tutkittiin yksi onnettomuus, jossa jalankulkija kuoli liikenneonnettomuudesta aiheutuneeseen sairauskohtaukseen. OTIn vuosiraportissa 2022 sairauskohtausonnettomuudet on käsitelty erikseen, omassa luvussaan.

Tutustu OTI-vuosiraporttiin 2022

Vuosiraportit-verkkosivulla suoria linkkejä raportin kattamiin eri aihepiireihin

Tietoja OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnista:

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat myös ajon aikaiseen sairauskohtaukseen kuolleiden onnettomuudet. Nämä onnettomuudet eivät sisälly Tilastokeskuksen viralliseen liikenneonnettomuustilastoon.

Tutkijalautakunnat ottavat tutkintaan pääsääntöisesti ne onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

Tutkijalautakunnat tutkivat myös kaikki kuolemaan johtaneet maastoliikenneonnettomuudet. Nämä eivät sisälly OTI-vuosiraporttiin.

Lisätietoja:

• Liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola, 040 922 5544
• Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, 050 306 9884
• etunimi.sukunimi(at)oti.fi
• Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tietopalvelu, 040 450 4666, tietopalvelu(at)oti.fi
• Viestintä, 040 450 4700, viestinta(at)vakuutuskeskus.fi