Liikenneturmia tutkiva Sari Kukkamaa haluaa Suomeen kliinisiä liikennepsykologeja

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa käyttäytymistiedejäsenenä kymmenisen vuotta toiminut Sari Kukkamaa toivoo Suomeen Keski-Eurooppalaisen mallin mukaista liikennepsykologijärjestelmää. Mallissa ajokieltoon määrätty saa ajokorttinsa takaisin vasta lääketieteellis-psykologisen arvion perusteella, puoltavan lausunnon myötä.

Eri puolilla Suomea toimii 20 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 250 jäsentä. Tutkijalautakuntien jäsenet tekevät onnettomuustutkintoja vapaaehtoistyönä, oman työn ohella. Tutkijalautakunta on moniammatillinen tiimi, jossa on asiantuntijoita poliisista, lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta. Sari Kukkamaa toimii käyttäytymistiedejäsenenä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan tutkijalautakunnissa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta hälytetään paikalle aina, kun Suomessa joku kuolee tie- tai maastoliikenneonnettomuudessa. Tieto onnettomuudesta tulee joko hätäkeskuksesta tai poliisilta ja tutkinta onnettomuuspaikalla pyritään aloittamaan välittömästi. Lautakunnat toimivat riippumattomasti ja järjestävät tutkinnan itsenäisesti. Voit lukea tutkinnasta lisää täältä.

Käyttäytymistieteilijän rooli onnettomuuksien tutkinnassa

Kukkamaa on ollut tutkimassa noin kahta sataa kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Lautakunnan käyttäytymistiedejäsen Kukkamaa pyrkii menemään mahdollisuuksien mukaan paikan päälle onnettomuuspaikalle. Jos Kukkamaa ei pääse paikan päälle, hän tutustuu lautakuntakollegoiden ja paikalla olleen poliisipartion ottamiin kuva- ja videomateriaaleihin saadakseen kuvan onnettomuudesta.

Kukkamaa haastattelee henkiin jääneitä onnettomuuden osallisia ja menehtyneiden omaisia. Lisäksi Kukkamaa tutustuu saatavilla oleviin dokumentteihin, kuten sairaskertomuksiin ja ruumiinavauskertomukseen.

− Tehtäväni käyttäytymistiedejäsenenä on saada erityisesti menehtyneistä kuljettajista mahdollisimman laaja psykologinen kuva.  Lisäksi pyrin saamaan selvyyttä onnettomuuspäivästä ja lähitunneista ennen onnettomuutta. Yritän saada selville millainen ihminen oli; miten hän käyttäytyi, millainen hänen elämäntilanteensa oli, millaisia sairauksia hänellä oli, hoitiko hän niitä ja vaikuttivatko ne hänen ajokykyynsä. Muodostan kokonaiskuvan ihmisestä, jotta saataisiin selville, oliko hänellä sellaisia piirteitä, jotka altistivat onnettomuuden aiheutumiselle, Kukkamaa kertoo.

Keski-Euroopan malli Suomeen? Liikennerikkomuksista kiinnijääneille pakollinen omakustanteinen hoitojakso liikennepsykologilla

Kukkamaan työhön neuropsykologina kuuluvat myös ajoterveyden arvioinnit, joissa arvioidaan voiko kuljettaja säilyttää ajo-oikeutensa. Liikenneonnettomuuksien tutkiminen on laajentanut hänen näkökulmaansa arviointien tekemiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmat jäävät usein ajokyvyn arvioinnissa huomiotta, mutta kehitystäkin on tapahtunut ja ongelmat huomioidaan aiempaa laajemmin.

Kukkamaa on myös tutustunut keskieurooppalaisten liikennepsykologien työhön.

− Haluaisin Suomeen asiakastyötä tekeviä liikennepsykologeja. Keski-Euroopassa on järjestelmä, jossa kuljettaja määrätään ajokieltoon ja lääkärin sekä psykologin tutkimuksiin tai jopa kuntoutukseen, jos määritellyt tekijät täyttyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi tietty promilleraja rattijuopolla tai tietty liikennerikkomusten määrä, Kukkamaa kertoo.

Lääketieteellis-psykologisessa tutkimuksessa asiakkaan ajokykyisyyttä arvioidaan monesta näkökulmasta. Psykologi tutkii kognitiivisen toimintakyvyn ja liikennerikkomuksesta keskustellaan tarkasti, kun arvioidaan, onko asiakkaalla kykyä muuttaa toimintatapojaan. Kuntoutusinterventio tapahtuu usein ryhmässä, jonka kustannukset katetaan keräämällä maksut hoitoon määrätyiltä. Hoitoon määrätyt saavat ajo-oikeutensa takaisin vasta, kun he ovat saaneet psykologilta sitä puoltavan lausunnon.

− Keski-Eurooppalaisessa mallissa ajokykyä ei tarkastella pelkästään terveysasiana, vaan psykologit arvioivat myös sitä, onko kuljettaja kykeneväinen ja halukas noudattamaan liikennesääntöjä jatkossa. Malli on todettu toimivaksi, siitä on saatavilla tutkimustietoakin. Hoitojakson läpikäyneet uusivat harvemmin rikoksensa kuin ne, joita ei ole määrätty hoitoon, Kukkamaa perustelee.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn. OTI huolehtii myös lautakuntien koulutuksesta, tutkinnan tulosten käytöstä ja tietopalvelusta.

OTI hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi