”Tulevaisuudessa toivoisin näkeväni enemmän robotteja” − Jaakko Nygård on tutkinut kuolonkolareita kymmenen vuoden ajan

Liikenneonnettomuudet ovat inhimillisiä tragedioita, ja niiden vähentäminen on liikenneturvallisuustyön iso, yhteinen tavoite. Liikenneonnettomuuksien taustoja tutkinut Jaakko Nygård toivoo, että ajamisen automaatiosta löytyy ratkaisu onnettomuuksien vähentämiseen, sillä hänestä ihminen on suurin riski.

Suomessa kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tutkitaan tarkoin, ja kerätyn tiedon avulla pyritään ehkäisemään vastaavanlaisen onnettomuuden toistuminen. Eri puolilla Suomea toimii 20 tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 250 jäsentä. Tutkijalautakunnissa on asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta. Tutkintaa tehdään vapaaehtoistyönä, oman työn ohella. Lue lisää onnettomuuksien tutkinnasta täältä.

Jaakko Nygård on ollut tutkijalautakuntatoiminnassa mukana jo kymmenen vuoden ajan. Hän on tutkijalautakunnan poliisijäsen, ja toimii sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan tutkijalautakuntien puheenjohtajana.

Tutkintatoiminnassa Nygård on havainnut, että onnettomuuksien taustalta paljastuu usein asenneongelmia, joihin on vaikea esimerkiksi valistuksen avulla puuttua.

− Kyllä se niin on, että vika on useimmiten penkin ja ratin välissä. Toisin kuin ihmiset usein ajattelevat, kolarin syyt ovat enää harvoin tiejärjestelyissä, liikenneympäristössä, sääolosuhteissa tai ajoneuvossa. Liikennesuunnittelu on kehittynyt paljon, ja normaali kuljettaja kyllä hiljentää vauhtia vaikeissa sääoloissa. Sen sijaan joidenkin ihmisten asenteisiin on vaikea vaikuttaa. Jos kuljettajalla on riskinottohalua ja piittaamatonta suhtautumista liikenneturvallisuutta kohtaan, edes rangaistukset eivät hirveästi vaikuta. Joskus ajokielto voi olla riittävä pelote hetkeksi, mikäli kuljettaja on työelämässä mukana, Nygård summaa.

Nygård on kuitenkin iloinen siitä, että kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet hänen kymmenen vuoden tutkintakokemuksensa aikana.

− Vielä kymmenen vuotta sitten kuolemat saattoivat nousta kolmeenkin sataan ja nyt on päästy alle kahteen sataan. Toivottavasti suuntaus olisi jatkossakin alaspäin, Nygård kertoo.

Mitä uudempia ajoneuvoja onnettomuudessa on ollut, sitä suurempi on ollut todennäköisyys, että tilanteesta on voinut selvitä hengissä.”

Nygård pitää ajamisen automaatiota ja ajoneuvokannan uudistumista merkittävimpinä keinoina vähentää onnettomuuksia ja niiden seurauksia jatkossa.

− Näen ajoneuvokannan uudistumisen erittäin tärkeänä. Olen huomannut onnettomuustutkinnassa, että mitä uudempia ajoneuvoja onnettomuudessa on ollut, sitä suurempi on ollut todennäköisyys, että tilanteesta on voinut selvitä hengissä. Uudemmassa autossa turvatyynyt toimivat, kunhan turvavyö on kiinni, ja autossa elintilaa jää riittävästi eikä mene niin pahasti ruttuun. Paremmat rakenteet edesauttavat hengissä pysymistä. Uudet ajoneuvot lieventävät onnettomuuksien seurauksia merkittävästi, Nygård painottaa.

Nygård toivoo, että uusia ajoneuvoja kehitettäisiin siihen suuntaan, että ne korjaisivat kuljettajan puutteita mahdollisimman paljon. Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi kuljettajan tilaa lukevia sensoreita, jotka tarvittaessa esimerkiksi hidastaisivat ajoneuvon nopeutta, jos kuljettajan tila vaikuttaa heikolta ja toimintakyky näyttää heikentyneen. Myös alkolukko on tärkeä varuste.

− Tulevaisuudessa toivoisin näkeväni enemmän robotteja eli automaattiautoja. Vaikka ne eivät ole sataprosenttisen varmoja, on niiden kyky toimia kuljettajana silti parempi kuin ihmisen, Nygård toteaa.

Nygård näkee automatiikan tärkeänä myös inhimillisten tunteiden haittapuolten vuoksi. Hän on ajanut aiemmin poliisimoottoripyörää, ja osaa siksi samaistua esimerkiksi motoristien vauhdin hurmaan.

− Ihminen nauttii adrenaliinista ja jännityksestä, robotti taas ei heittäydy tunteiden matkaan. Samalla, kun nautitaan ajosta, niin saatetaan unohtaa, että onko joku tulossa sivutieltä, onko tienpinta sellainen, että pito pysyy… Tällaiset asiat voivat unohtua. Äkkitilanne voi silloin yllättää, Nygård huomauttaa.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn. OTI huolehtii myös lautakuntien koulutuksesta, tutkinnan tulosten käytöstä ja tietopalvelusta.

OTI hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi